Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinto antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin. 

Elokuussa 2021 lukionsa aloittavat:

Lukion opiskelijasta tulee ylioppilas, kun hän on suorittanut viisi ylioppilastutkinnon koetta hyväksytysti ja saa lukion päättötodistuksen, jonka edellytyksenä on kaikkien pakollisten lukio-opintojen suorittaminen suoritusohjeiden mukaisesti ja hänen kurssikertymänsä on riittävä (vähintään 150 opintopistettä, joista vähintään 20 opintopistettä tulee olla valtakunnallisia valinnaisia opintoja).

Kaikkien kokelaiden on sisällytettävä tutkintoonsa äidinkielen ja kirjallisuuden koe. Lisäksi tutkintoon on sisällytettävä vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe.

Vieraan (A1) kielen, toisen kotimaisen kielen ja matematiikan kokeissa on kaksi tasoa. Mainituista kokeista ainakin yksi on suoritettava laajan tason mukaisesti. 

Tutkintoon vaadittujen viiden kokeen lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen. Kokelas voi halutessaan suorittaa eri oppimäärien kokeita samassa tutkintoaineessa. Saman aineen eri oppimäärien kokeet voidaan kuitenkin laskea suoritukseksi vain kerran, esimerkiksi lyhyt ja pitkä matematiikka tai evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto.

Lautakunta on julkaissut verkossa toimivan palvelun, jossa voi kokeilla, millaiset koeyhdistelmät täyttävät nämä kriteerit. Pääset palveluun tästä.

Ylioppilaskirjoitukset voi suorittaa hajautetusti kolmen tutkintokerran aikana. Kirjoitukset voi aloittaa esim. toisen opiskeluvuoden keväänä tai opiskelija voi valmistua ylioppilaaksi vasta neljännen vuoden syksyllä. Syksyllä osallistuminen useampaan kokeeseen vaatii ylimääräistä opiskelua kirjoituksia edeltävänä kesänä. 


Ennen elokuuta 2021 aloittaneet:

Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta. Tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa (tai S2) järjestettävä koe sekä valintansa mukaan kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat ruotsin koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja jonkin reaaliaineen koe. Yhden näistä kokeista tulee olla pitkän oppimäärän (A-tason) koe. Pakollisten kokeiden lisäksi opiskelija voi suorittaa ylimääräisiä kokeita.

Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tutkinnon voi suorittaa hajautetusti enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Reaalikoepäiviä on tutkintokertana kaksi, ja aineet on jaoteltu näille kahdelle päivälle. Jako perustuu todennäköisiin suosikkipareihin eri reaaliaineissa: esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin kokeet ovat eri päivinä, niin että molemmat on mahdollista kirjoittaa. Ensimmäisenä päivänä on psykologian, filosofian, historian, fysiikan ja biologian kokeet. Toisena ainereaalikoepäivänä on uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, terveystiedon, kemian ja maantieteen kokeet.

Kun pakolliset kokeet on suoritettu hyväksytysti, opiskelija saa ylioppilastutkintotodistuksen. Lukion oppimäärä tulee olla suoritettuna ennen ylioppilastutkintotodistuksen saamista.